Helmoista taivaan

Kasvoilta huomaan kivun, kaipauksen
Onni onnellisten repii haavan jokaisen
Häneltä ken kulkee nyt tuska rinnassaan
Pientareita petettyjen maan
Jos voisin antaa: Liekin pimeään
Toivon joka hetkeksi ees tempaa elämään
Mutta sanat tyhjää ne hälle helisee
Pettymystään tyhjäksi ei tee mä toivon:
Että luoja varjelee
Helmoista taivaan, aamu aukeaa
Kuin kuninkaallinen se ratsastaa
Jälkeen yön ja jälkeen kyynelten
Se murtuneita kerran kuljettaa
Helmoista taivaan, aamu aukeaa ei suru tartu
Vaikka kohtaat sen kosket kättä nujerretun
Häntä kuunnelen kuljet yhtä matkaa
Ja seisot rinnallaan
Ja vaikket taakkaansa voi ottaakaan
Se riittää kun et hylkää murheessaan
Helmoista taivaan, aamu aukeaa
Kuin kuninkaallinen se ratsastaa
Jälkeen yön ja jälkeen kyynelten
Se murtuneita kerran kuljettaa
Helmoista taivaan, aamu aukeaa
Ja valo halkoo tummaa maisemaa
Kolkutellen pintaa jäisen sydänmen
Ettei pelkäisi se rakastaa
Helmoista taivaan, aamu aukeaa
Kuin kuninkaallinen se ratsastaa
Jälkeen yön ja jälkeen kyynelten
Se murtuneita kerran kuljettaa
Helmoista taivaan, aamu aukeaa
Ja valo halkoo tummaa maisemaa
Kolkutellen pintaa jäisen sydänmen
Ettei pelkäisi se rakastaa