Sammuttamaton

Äiti
olen hukannut itseni
kauan sitten eksynyt pimeään
valo ei enää tuo iloa
verhon takana aurinko
ei tavoita minua

Kerran yhtenä kauniina päivänä
heräsin kuin uuteen ihmiseen

Joskus valo poissa on
ja saavuttamaton
sydän lohduton
tahtoo pimeään
vaikka usein sinne eksytään
jos varjoihin mä jään
en pelkää pimeää
vaan lailla auringon
oon sammuttamaton

Äiti
en tartu aseeseen
vaikka pelkäisin täällä
sydämessäin rauhan teen
kun koko maailma
ja elämä edessä on
uusin silmin nään
nousevan auringon

Kerran yhtenä kauniina päivänä
heräsin kuin uuteen ihmiseen

Joskus valo poissa on
ja saavuttamaton
sydän lohduton
tahtoo pimeään
vaikka usein sinne eksytään
jos varjoihin mä jään
en pelkää pimeää
vaan lailla auringon
oon sammuttamaton