Isoisän aasinhattu - Rosvo-Roope

Mä kellarista löysin kerran oudon päähineen
Aasinhatun harmaan papalleni kuuluneen
Kartion tuon karvaisen ja pitkäkorvaisen
Ja päätin että siitä pienen rallin murjaisen

Ol' kerran pieni kansakoulu syrjäkylällä
Mi' karttaankin on merkitty vain lyijykynällä
Ja siihen opinahjoon isoisä laitettiin
Vaikka sitä naapurissa ääneen naurettiin

No, hitaanlainen oppimaan ol' vaari poloinen
Kun joutui armas aika saapui suvi suloinen
Hän harrastaa ei ehtinyt ees kuorolaulua
Kun koko kesän päähän pänttäs kertotaulua

Ja syksyllä kun opettaja aivan yllättäin
Kaksi kertaa kolmea kun kysyi hältä näin
Hän kauan tuota pohti, vihdoin päätyi seitsemään
Ja aasinhattu päässään joutui nurkkaan häpeemään

Mut, aresti se tuskin kauan aikaa vienyt ois
Vaan isoisä millään meinannut ei tulla pois
Kun kerran vilkas opettajan silmiin vihaisiin
Niin, koko päivän nurkassa hän lusinut ois niin

Ei pipo miestä pahenna, hän virkkoi todella
Ei hattua näin erikoist oo nähty monella
Ja kelillä kuin kelillä ja aivan joka sääs
Nähtiin meidän isoisä aasinhattu pääs

Kun kеllarissa istun, päähinettä pähkäilen
Niin kuin vaari aikoinaan mä päähän vedän sеn
Mut silti yhtä asiaa nyt ihmettelen mä
Et; kuin on meidän isoisä ministerinä