Sininen Huvimaja

[Säkeistö 1]
Jo läntehen aurinko vaipuu
Sen ruskotus hävyyn haipuu
Ja mieleni valtaa kaipuu
Nyt sinisen majan luo
Taas muistan sen sinisen majan
Ja kauneimman onnen ajan
Se kesti vain hetken, katosi pois
Kuin viipyä ei onni vois

[Säkeistö 2]
Nyt olen niin yksin, lauluni kuule armain
Jos luokseni saavut, väistyypi pilvi harmain
Taas siniseen majaan kanssasi kuljen, tunnenhan tien
Sinne missä on rauha ja ääretön hiljaisuus
Sinne kuin silloinkin taas sinut vien
Vain huojuvat hongat sinisen taivaan näämme
Ja majamme rauhan elomme loppuun jäämme
Jos lauluni kuulet maailman kylmän tiellä
Niin kanssain sinisen majaan jo saavu, on onnemme siellä

[Säkeistö 3]
Vain huojuvat hongat sinisen taivaan näämme
Ja majamme rauhan elomme loppuun jäämmе
Jos lauluni kuulet maailman kylmän tiellä
Niin kanssain sinisen majaan jo saavu, on onnеmme siellä