Muistipalatsi
Älä ikinä talttaa teesejä kiveen
Älä järkesi valtaa vaihda
Oppien ohueen lehtikultaan
Äläkä kehota pitämään nimeäsi auktoriteettina
Vain lammas niin sudeksi itsensä vaatettaa
Nyt kun Brutuksen veitsellä katkaisen sinetin
Sinetin portilla muistipalatsiin
Saumat ratkon fasaadin hunnun
Palautan kylmän marmorin tunnun
Tutut ovat sen kasvojen uurteet
ja mykät holvikaarien kaiut
En palannut ilman syytä
Palatsilta omaa nimeäni pyydän
Soinnut salkojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien
Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun
Olen aave sen
Melodia suun vaienneen
Vaienneen
Ovien sahalaitakuvioidut karmipuut
Raameillaan kirskuvat
Kuin kuolleet suut
Ainoaa hyvää käskyä
Käskyä muistaa
Tulin itseäni huoneista etsimään
Murtaudun jokaiseen
Myös siihen viimeiseen
Nimeämättömään
Jotta tiedän minkä poltan
Ja minkä salpaan uudelleen
Soinnut salkojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien
Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun
Olen aave sen
Melodia suun vaienneen
Vaienneen
Soinnut salkojen
Tunteet lukkojen
Muistan kymmenen
On huoneita kryptien
Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun
Olen aave sen
Aave sen
Hampaat karmien
Kielet kynnysten
Ne ovat minun
Olen aave sen
Melodia suun vaienneen