Sinä jota vielä tiedä en

Sinä joka työnnät villapaidan
Sisään farkkujen
Sinä joka uskottelet osaavasi espanjaa
Sinä joka pelkäät muuttuvasi isäs kuvaksi
Sinä joka istut kavereides kanssa katolla
Raahasitte sinne kaksi sohvaa hylättyä
Sinä joka tyhjät pullot
Suoraan riviin järjestää

Saat epävarmuuteni,  kaikki naurettavuudet
Saat valtameret, joita muista tahtoneesi et
Sinä jonka kanssa pohjattomaan iloon uppoaa
Sinä jonka kanssa vanhenen
Sinä jota vielä tiedä en

Sinä joka lainaat sunnuntaina kauluspaitani
Istut polvet koukussa nojatuolissa
Tiedän että hengität levotonta ilmaa
Sinä jonka villahuivi peittää
Puolet kasvoista
Kun lämmittelet helmikuussa kirjakaupassa
Tiedän että odotat odottamatonta
Sinä jonka vuoksi myöhästyä hautajaisista
Sinä joka jättää aina reunapalat syömättä
Sinä jonka äänen tunnistan kuin oman ääneni

Saat epävarmuuteni, kaikki naurettavuudet
Saat valtamеret, joita muista tahtoneesi et
Sinä jonka kanssa pohjattomaan iloon uppoaa
Sinä jonka kanssa vanhenеn
Sinä jota vielä tiedä en