Jättiläinen
Mä oon vaan tää tunnetilojen tuuliviiri
Itsetuhosesti pyörin, en saa mistään kiinni
Kompastelen murusiin, pieniin ongelmiini
Mitätön, mitaton rikkinäinen riimi
En mä pyytäny et syntyisin tänne
Tyynyn alla sormet niinku pyssy, ollaan yksinämme
Se vaatii yläkertaa kumpaankin nenään
Etten ala sun perään yläkertaan enää itkemään
Kaulassa ohjenuora: ole mies
Puolesta molempien umpikujaan oman tien
Maailma on kaunis mut nii julma
Niin kova vilu on mulla, mut ei kotii mihin tulla
Vielki mietin kenelle nää laulut teen, mis mä oon, mihin meen
Takerrun sun kaulukseen
Jättiläisen harteilta kaiken nähä koitan
Olallani oma poika
Yksinään me täällä ryömitään
Ei jäätävä tuuli laula meille
Se laulaa lähteneille
Ympyrää kuin hyrrät pyöritään
Ja siinä kun mietin mitä mä teen
Niin sä tartuit mua käteen
Hei, ethän pois mee
En mä osaa elämää ilman sua
Jäädään paikalleen
Niin ei päivä päätykään
Ja hartioilta sun mä kaiken nään
Mä en oo mikään vuoden mies
Aikakapselissa kulmasohvan kyydis olohuonemies
Niin lähel peilii et mun nenä on lytyssä
Ateria pytyssä, likapyykit mytyssä
En häpee täällä sitä mitä sä näät
Vaan sitä minkä kätken, mun epäelämää
Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon
Sellanen kun mä oon
Löydän vanhat kengät kun mä siivoon sun kaappii
Koitan niihin kasvaa mut en ikinä sua saa kii
Ei maassa parkumalla pysähdy tää pallo
Siks albatrossi kurkussa ympyröitä tallon
Jos et nukukkaa vaa alla ruumiiden valvot
Aamuinen taivas ku paljastetut sarveiskalvot
Kuvittelen naiivisti et katot mun perään
Kunnes ikiunestani hikisenä herään
Fobia ja mania, kai ne on sama asia
Ku aika kiertää iän kaiken kaatunutta kasia
Jättiläisen harteilta nyt kaiken nähä koitan
Olalla mun oma poika
Yksinään me täällä ryömitään
Ei jäätävä tuuli laula meille
Se laulaa lähteneille
Ympyrää kuin hyrrät pyöritään
Ja siinä kun mietin mitä mä teen
Niin sä tartuit mua käteen
Hei, ethän pois mee
En mä osaa elämää ilman sua
Jäädään paikalleen
Niin ei päivä päätykään
Ja hartioilta sun mä kaiken nään