On se sentään mies
Kapakasta toiseen tuttavasta tuttavaan
Sukkuloin ja kartan kantapöytää
Valomerkin ohi ankarasti bailataan
Itseänsä etsii mies ja löytää
Peilissä on silmät jostain syystä vettyneet
Minua ne kyttää kukaties
Unelmat on toteuttajan yli kävelleet
Sielu toistaa, on se sentään mies
On se sentään mies
Näin kuiskaan hiljaa todeten
On se sentään mies
Ja sinä myöskin tiedät sen oon sentään mies
Tänä yönä kavereiden ovikellot soi
Henki kaltereitaan vasten töytää
Hiekkalaatikossa pikkupoika piehtaroi
Itseänsä etsii mies ja löytää
Anteeksi ei pyydä, silti anteeksi hän saa
Itseltään ja muiltakin kenties
Unohtaa ja muistaa, muistelee ja unohtaa
Huomenissa on se sentään mies
Oon sentään mies
Näin kuiskaan hiljaa todeten
Oon sentään mies
Kai sinä myöskin muistat sen
Oon sentään mies
Näin kuiskaan hiljaa todeten
Oon sentään mies
Kai sinä myöskin muistat sen
Oon sentään mies
Oon sentään mies oon sentään mies
Oon sentään mies