Romeo&Julia

Juulia tapas Roomeon yläasteen luokkaretkel/
katseet kohtas hetkeks, sit Roomeo tajus et se/
tuijottaa,tuijottaa, ei saa irti silmii/
tai illal silmii kiinni, ku kävelee pitkin pilvii/
seuraaval viikol uskals soittaa Juulialle/
mut perheen toises puhelimes sen faija kuuli kaiken/
opettaja joka teki selväks tyttärelleen/
et leffaan johon Roomeo pyys, se ei tuu kyllä meneen/
ne oli epätoivosii, mut samal onnellisii/
kunnes Juulian faija hoiti Roomeon ongelmii nii/
et yks päivä reksi, soitti vanhemmille/
niitten poika häiriköi, ja parempi et/
se vaihtaa kouluu, ja paikkakuntaa/
se tarvii hoitoo, nää maikat funaa/
vaika oikeesti tarvii, jotain aivan muuta/
pelkästään Juulian, ei taivaalt kuuta/

Sä oot valo mun pimeydessäin/
loistat kirkkaana edessäin/
ja aivan kun olisit lähelläni, tunnen kätes kädessäin/

Sun odotan vielä palaavan/ vielä kerran mua halaavan/
ja jossain taivaan takana taas sydäntemme tapaavan/

Yhten iltan Roomeon, faija latas/ poika pakkaa
kamas me ei tulla enää takas/ unohda rakkaat frendis,
me suretaan kans/ mut sun takias koko perhe muutetaan taas/
sinä iltana Roomeo uskals koittaa, soittaa/
Juulian kännykkään noin vaan/ ne sopi tapaavansa ulkon,
vaik oli pakkast/ ja et Juulia karkais kotoo, ikkunasta/
Roomeo pölli faijansa auton lainaan/ et pääsis pian Juulian
luo tapaamispaikalle/ siel Juulia monta tuntii kylmäs odotti/
kunnes lähti pettyneenä kyynel silmäs kotii kohti/

Juuri saamamme tiedon mukaan alaikäinen kuljettaja menehtyi
vakavassa auto-onnettomuudessa hetki sitten liikkuva poliisi
varoittaa autoilijoita mustasta jäästä

Sä oot valo mun pimeydessäin/ loistat kirkkaana edessäin/
ja aivan kun olisit lähelläni, tunnen kätes kädessäin/

Sun odotan vielä palaavan/ vielä kerran mua halaavan/
ja jossain taivaan takana taas sydäntemme tapaavan/