Sataa
kylmä on
ja sydämeni suojaton
kai sade voitti auringon
ja piiskaa mua myrskyn lailla
armoo vailla
riisumaan ei saa mua kuitenkaan
pian tulvii maa-saat lohduttaa
sataa tulen luokse sun
nyt kastuu pisaroistani maailmani
katu toistaa sanojani
sataa ota sieluni mun
kun itkee tänä yönä taivas ja maa
sataa nyt taas
sataa kuin silloin
satoja öitä kanssas ootin mä illoin
sataako taas
missä ja milloin
satoja sielun sankareita
näin mä kaatuneita
pelätä ei matkalla saa
varjos sun
on rakkaudessa suoja mun
sen alle kun mä painaudun
oon piilossa maailmalta
tummuvalta
kiihtyvän nään sateen mua suojaa hän
pian tulvii maa-saat lohduttaa
sataa tulen luoksesi sun..