Horisontti
Haaveilit punaisista puista auringon puutarhassa
Kirjoitit vuorista, siellä asuvasta hengestä
Pelkäsit käärmeitä, välttelit ihmisten katseita
Lopulta katosit, et enää löytänyt takaisin
Nyt se palaa pois
kirjoittamasi sanat takapenkillä
Etkä palaa enää voi
harmaat hiukset tuhkan peitossa
Muistatko auringon horisontin takaa nousevan
Muistatko kävelimme läpi pisimmän autiomaan
Muistatko sen aamun katsoimme meren heräävän
Muistatko ne päivät, jolloin olimme vain kahdestaan
Nyt se palaa pois
kirjoittamasi sanat takapenkillä
Etkä palaa enää voi
harmaat hiukset tuhkan peitossa
Kaikki palaa pois, se oli vain kuvitelmaa
Kaikki palaa pois, puhallat vuosien edestä
harmaat hiukset täynnä tuhkaa
Haaveilit punaisista puista auringon puutarhassa