Keltainen Huivi

Junan lähtöä katson, enkä silti tiedä,
miksi lähdet ja minne päin?
Kaiken toivon voit mennessäs multa viedä,
nyt kun suojaan suo itseltäin.

kerto:
Kuinka pieniltä ihmiset näyttivätkään,
siellä jossain alhaalla päin.
Katon reunalle istumaan jäin.
Sinä tiesit sen, että hyppää en.
Vielä hetkisen empiessäin,
väkijoukossa huivisi näin,
sen keltaisen.

Liian kauniilta maailma täältä näyttää,
valot loistavat kaupungin.
Tuttu pelko, kun sielun ja mielen täyttää,
tänä iltana hyppäänkin.

kerto:
Kuinka pieniltä ihmiset näyttivätkään,
siellä jossain alhaalla päin.
Katon reunalle istumaan jäin.
Sinä tiesit sen, että hyppää en.
Vielä hetkisen empiessäin,
väkijoukossa huivisi näin.

Kuinka pieniltä ihmiset näyttivätkään,
siellä jossain alhaalla päin.
Katon reunalle istumaan jäin.
Sinä tiesit sen, että hyppää en.
Vielä hetkisen empiessäin,
väkijoukossa huivisi näin,
sen keltaisen.