Mettänpeiton Valtiaalle
Jonne
Kerran kuljin yössä korven
Lepikossa pilpattelin öit'silempi mielessäni
Levotonna mieletönnä
Mettänpeittoon niinpä jäihen
Kaotuimpa maitten alle
Sillä laulaa luikuttelin
Soitin soittoo suuna päänä
On se mieleen siellä alla
Mettänpeiton valtiaalle
Vuoren alla vanha voima
Tammen alla suuri mahti
Enpä tiennyt enpä tainnut
Päivän kulkuu tutkannutka
Enpä tainnut enpä tiennyt
Missä lienin missä lauloin
Kauvan lauloin, kauvan soitin
Kauvan lauloin runojani
Meni mieli muille maille
Kiihko kauvaksi katosi
Ikiunho vuoren alla ikijätti tammen alla
Sielt kun viimein poises pääsin
Perkoille pirttiseeni unimuisto mielessäni
Pelko pieni pääkopassa
Kerroin kullasta, kerroin ajioista
Kerroin, paikoista käskemäti
Lauloin kullasta lauloin ajoista
Lauloin kenkään pyytelemäti