Yksinäinen saarnipuu

[Verse 1:]
On keskellä meren selkää
Luoto armoilla aallokon
Sinne lintukin pesiä pelkää
Tyrsky lyö yli kallion
Miten sattuikaan sinne juurtumaan
Yksinäinen saarnipuu
Paikkaan sellaiseen johon kyennyt
Ei elollinen mikään muu
(Miten sattuikaan sinne juurtumaan)
(Yksinäinen saarnipuu)

Yksinäinen saarnipuu

[Verse 2:]
Vaan jostakin tuuli tuonut
Saarnen siemenen sinne on
Miksi luonto lie oikkunsa luonut
Päälle laakean kallion
Se on kasvumaa johon istuttaa
Ihminen ei mitään vois
Kukaan siksi ei arvaa kitkemäänkään
Mennä sieltä mitään pois

[Verse 3:]
Kun siemenen tuuli kantoi
Otti pienen, mut' vahvimman
Kasvupaikan tuon karuimman antoi
Koska puun uskoi juurtuvan

Luojan tehtävää täyttää tärkeimpää
Yksinäinen saarnipuu
Oottaa hetkeä, jolloin rantalehdot
Kuolemasta havahtuu
Kunhan luodon luo tuuli tiedon tuo
Täyttymys tää tapahtuu
Silloin matkaan sen antaa siemenen
Tuo yksinäinen saarnipuu