Nadja ja Nikolai

Yö tullut on, vain tähdet taivaan
valoina vaan, suu suudelman saa.
Virtaava Don vain kuulla taitaa
kun kuiskaa hiljaa toinen: sua niin rakastan.
Ei saaneet toisiansa, vaan siks yöhön jäivät kulkemaan.

Vain kaksi yksinäistä sydänyössä ratsastaa,
kuin aaveet ratsuinansa kaksi valkeaa.
Yö yhtä tumma kuin Don, rakkaus onneton
tää Nikolain ja Nadjan on.

Vie ratsullaan mies kohti taigaa
nyt rakastaan, kun kuulla hän saa,
yön ruhtinaan kun huuto raikaa,
ei tsaarin kasakka saa koskaan prinsessaa.
Ei saa ne toisiansa, vaan siks yöhön jäivät kulkemaan.

Vain kaksi yksinäistä sydänyössä ratsastaa,
kuin aaveet ratsuinansa kaksi valkeaa.
Yö yhtä tumma kuin Don, rakkaus onneton
tää Nikolain ja Nadjan on.

Vain kaksi yksinäistä sydänyössä ratsastaa,
kuin aaveet ratsuinansa kaksi valkeaa.
Yö yhtä tumma kuin Don, rakkaus onneton
tää Nikolain ja Nadjan on. ..........x2