Auringon suutelema

Nään, kun kevät avaa silmiään
Eikä taivas aio näyttää pilviään
Tuuli kantaa nimeäsi, tiedän tää
On päivä, jolloin päätit, et tänne jäät

En oo unohtanut kuinka sait
Toiset nauramaan ihan tuosta vain
Ja mä mietin, kuinka kukaan olla voi
Aivan kuin jälleensyntynyt aamunkoi

Yritän sitä vielä ymmärtää
Mikä sai sut kaiken jättämään
Sunlaiset ikuisiksi uniin jää
Joka kerta, kun mä suljen silmät, nään
Sun auringon suutelemat poskipäät

Suru on niin arvaamaton vaatteissaan
Se pukeutuu voi jopa suuhun nauravaan
Eikä päälle päin sitä millään nää
Kuinka paljon toinen kantaa sisällään

Taas sut viimeyönä nähdä sain
Et ollut muuttunut, tai no, vähän kai
Kysyn voinko tehdä jotain, mitä vaan
Vastaat "Vaikuttaa voit vain tulevaan"

Yritän sitä vielä ymmärtää
Mikä sai sut kaiken jättämään
Sunlaiset ikuisiksi uniin jää
Joka kerta, kun mä suljen silmät, nään
Sun auringon suutelemat poskipäät